Camillo Boito

Camillo Boito (30. lokakuuta 1836 Rooma, Italia – 28. kesäkuuta 1914 Milano, Italia^[1]) oli italialainen arkkitehti ja kirjailija. Hän opiskeli rakennustaidetta ja kirjallisuutta Venetsiassa ja Padovassa, matkusteli Toscanassa (1856) ja toimi 1860–1908 arkkitehtuurin professorina Milanon teknillisessä opistossa sekä Museo Poldi Pezzolin johtajana. Hän toimi Milanossa ja Padovassa käytännöllisenä arkkitehtina Museo civicossa Padovassa 1881 ja uudisti Donatellon alttarin Santossa.^[2] Boito julkaisi merkittäviä kirjoituksia ja tutkielmia etenkin keskiaikaisesta ja uudemmasta arkkitehtuurista sekä novelleja.^[2]

Teokset^[2]

Storielle varie, novellikokoelma (1876–1883)
Scultura et pittura d’oggi (1877)
Lionardo e Michelangelo (1878)
L’architettura del medio evo in Italia (1880)
Ornamenti di tutti gli stili, classificati in ordine storico (1880)
I principii di disegno e gli stili del'ornamento (1882–1887)
II duomo di Milano(1893)
Questioni pratiche dei belle arti (1893)

Lähteet

↑ Boito, Camillo, Bibliotheque nationale de France, viitattu 11.2.2023 (ranskaksi)
↑ ^a ^b ^c "Boito, Camillo". Tietosanakirja osa 11, palsta 159. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Camillo Boito Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet

Kansainväliset	FAST ISNI VIAF WorldCat

Kansalliset	Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Japani Tšekki Kreikka Kroatia Alankomaat Puola Portugali Vatikaani

Tieteilijät	CiNii

Taiteenala	Musée d'Orsay ULAN

Henkilöt	Dizionario Biografico degli Italiani Deutsche Biographie Structurae

Muut	Europeana IdRef