Kotouttaminen

Tämä artikkeli käsittelee maahanmuuttajien kotouttamista. Kotouttamisesta ja vieraannuttamisesta käännöstieteessä on eri artikkeli.
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kotouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään ja toimimaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa. Se sisältää yleensä valtiovallan aktiivisia toimia, kuten maan kielen opetusta ja aktiivisia työllistämistoimia. Yleensä kotouttamiseen osallistuvat myös Punaisen Ristin kaltaiset järjestöt mutta myös maahanmuuttajien omat yhdistykset. Kotouttamisen tarkoituksena on luoda maahanmuuttajalle mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet. Laissa määritellään kotouttaminen määräaikaiseksi prosessiksi, yleensä kolmen vuoden mittaiseksi. Yhteiskuntaan sopeutuminen ja uuden elämän rakentaminen on todellisuudessa huomattavasti pidempiaikainen.[1]

Suomessa kotouttamista säätelee laki kotoutumisen edistämisestä[2]. Kotouttamisasioiden johtamisesta vastaa Suomen työ- ja elinkeinoministeriö.[3]

Suomessa maahanmuuttaja voi valita kotouttamiskieleksi myös ruotsin. Maahanmuuttajista osa on valinnut kotouttamiskieleksi ruotsin, koska ovat kokeneet sen suomen kieltä helpommaksi.[4][5] Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa Osallisena Suomessa -hankkeen suosituksista Suomen ruotsinkielisiltä ja kaksikielisiltä alueilta löytyy hyviä esimerkkejä kotoutumisesta ja työllistymisestä ruotsin kielellä.[6]

Kielipolitiikka

Keskeisimpiä kotouttamistoimintoja on kielen opettaminen. Maahanmuuttajalapsille opetetaan sekä suomea että äidinkieltä. Äidinkieli toimii ajattelun kielenä ja on myös pohjana koko opiskelulle ja persoonallisuuden kehittymiselle. Vankka äidinkielen taito on tärkeä edellytys vieraan kielen omaksumiselle sekä menestykselliselle opiskelulle. Äidinkielen merkitystä ei helposti huomaa ennen kuin sen käyttö tulee vaikeaksi. Lapsen arkikieli voi olla hyvinkin sujuvaa, mutta ongelmia voi esiintyä vaikeimpien asioiden ja abstraktikäsitteiden käsittelyssä. Oman kielen avulla oppilas oppii muodostamaan ja ymmärtämään käsitteitä sekä omaksumaan asioita. Siksi sen hallinta on tärkeää koulumenestyksen kannalta. [7]

Kotouttamispolitiikan arviointi

Kaikkiaan 56 maata käsittävä ja MIPEX-indeksin avulla tehty tutkimus osoitti vuonna 2020, että Suomi yhdessä Ruotsin kanssa edusti maailman parasta kotouttamispolitiikkaa mitattuna muuttajien yhtäläisillä oikeuksilla, mahdollisuuksilla ja turvallisuuden tasolla.[8]

Lähteet

  1. ↑ Myöhänen, Ulriikka: Hue Vo on venepakolainen, joka kesti pakolaisleirin ja koulukiusaajat – nyt hän on savolaiskylän rakastettu kauppias Yle Uutiset. 18.1.2019. Yleisradio Oy. Viitattu 18.1.2019.
  2. ↑ Laki kotoutumisen edistämisestä finlex.fi. Viitattu 25.3.2013.
  3. ↑ Kotouttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 1.10.2013. Viitattu 2.12.2013.
  4. ↑ http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/263214-maahanmuuttajia-kotoutetaan-ruotsiksi-suomi-muistuttaa-japania (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015013119120273_uu.shtml
  6. ↑ http://www.tem.fi/files/38414/suositukset_final.pdf
  7. ↑ http://www.tkukoulu.fi/~moped/opetus/venajankieliset1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Policy indicators: key findings 2020. Migrant integration policy index. Viitattu 9.5.2022.

Aiheesta muualla

  • Riku Perhoniemi& Inga Jasinskaja-Lahti: "Maahanmuuttajien kotoutuminen 7 vuoden seurannan valossa" Finnish journal of ethnicity and migration 2/2007 21-34.
  • Miikka Pyykkönen: "Järjestäytyvät diasporat; etnisyys, kansalaisuus, integraatio ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa" Jyväskylä studies in education, psychology and social research 306: Jyväskylän yliopisto 2007
  • Tilastokeskus - Maahanmuuttajat ja kotoutuminen