Lapinlahden kirkko

Lapinlahden kirkko
Kirkko heinäkuussa 2012
Sijainti	Mykkäläntie 6, Lapinlahti
Seurakunta	Lapinlahden seurakunta
Rakentamisvuosi	1877–1880
Suunnittelija	Frans Sjöström
Materiaali	puu
Istumapaikkoja	1 250
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lapinlahden kirkko on Lapinlahdella sijaitseva arkkitehti Frans Sjöströmin suunnittelema puinen länsitornillinen pitkäkirkko, joka rakennettiin vuosina 1877–1880. Kirkon runkohuoneesta ulkonee kaksi matalampaa sakaraa, itäpäädyssä on kuori ja tornin sekä runkohuoneen sisäkulmissa suorakulmaiset ulokkeet. Torni on nelipäätyinen. Kirkon sisätila on jaettu pylväiköillä kolmeen laivaan, joista keskimmäisessä on kulmikas lautakatto. Ulkoasultaan kirkko edustaa moni-ilmeistä ns. nikkarityyliä. Kirkon pinta-ala on noin 815 neliötä ja siinä on istumapaikkoja 1 250 hengelle.^[1]

Lapinlahdelle oli tehty rukoushuone jo vuonna 1843, sen tultua huonokuntoiseksi uuden kirkon rakentamislupa saatiin senaatilta 11. kesäkuuta 1876. Rakennusmestari Johannes Storen johtama rakennustyö alkoi vuonna 1877. Kuopion lääninarkkitehti Ferdinand Öhman piti rakennuksen lopputarkastuksen syyskuussa 1880, käyttöön kirkko vihittiin 10. lokakuuta. Kamiinalämmityksen kirkko sai vuonna 1905 ja vuonna 1913 kirkon paanukatto vaihdettiin peltiseksi. Silloin vaalean harmaaksi muutettu kirkon ulkoväri palautettiin alkuperäiseksi 1935. Arkkitehti Kauno Kallion suunnitelmien mukainen kirkon peruskorjaus tehtiin vuosina 1955–1956. Kamiinalämmitys muutettiin sähkölämmitykseksi ja kirkko sai sähkövalaistuksen. Uudistetun kirkon vihki käyttöön piispa Eino Sormunen 29. huhtikuuta 1956 kirkon 75-vuotisjuhlien yhteydessä.

Vuonna 1984 uusittiin sisämaalaus ja vuonna 1998 ulkomaalaus ja katon maalaus. Vuonna 2002 kirkossa tehtiin useita sisätilojen korjauksia, kirkkosalin ilmettä silti muuttamatta. Kirkon kahden kellon soittolaitteisto automatisoitiin 2014. Ensimmäinen kelloista hankittiin Pietarista 1837 ja toisen valoi 1880 Claes Engelbrecht Helander Oulussa. Automatisoinnin yhteydessä molempien kellojen kielet korvattiin vasaramekanismeilla ja kyläseppä Eino Pauluksen valmistama kirkontornin luukkujen hydraulinen avauslaitteisto huollettiin.^[2]

Kirkon alttaritauluna oli aluksi sammalista tai jäkälistä sommiteltu risti, joka korvattiin myöhemmin puuristillä. Pekka Halonen lupautui 1895 maalaamaan kotipitäjänsä kirkkoon alttaritaulun edellisenä vuonna tekemäänsä luonnokseen Kolme pyhää miestä perustuen, mutta seurakunta ei kelpuuttanut koivumetsään sijoitettuja tietäjiä alttaritaulun aiheeksi. Vaikka piispa J. R. Forsman huomautti jo vuonna 1900 tarkastuksessaan alttaritaulun puuttumisesta, sen hankinta aloitettiin vasta 1929. Taulun aiheeksi päätettiin Kristuksen kirkastuminen. Kolmen pyydetyn ja yhden oma-aloitteisesti ehdotuksensa lähettäneen taiteilijan ehdotuksista valittiin Alvar Cawénin työ, joka valmistui vuonna 1931.^[3]

Kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut 1908, ne olivat 17-äänikertaiset ja ne valmisti Kangasalan urkutehdas. Uudet urut hankittiin 1984, ne ovat puolestaan Urkurakentamo Matti Erolan tekemät ja 26-äänikertaiset. Alkuperäisten urkujen julkisivu säilytettiin uudistuksen yhteydessä.^[4]

Kirkon sakastin yläkerrassa on esillä vanhoja kirkollisia esineitä ns. Bassin kirkkomuseossa. Se on auki kesäisin tiekirkon aukiolon yhteydessä.^[5]