Merja Leppälahti (s. 1956) on turkulainen perinteen- ja kulttuurintutkija, tietokirjailija ja kriitikko.[1] Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori (folkloristiikka, Turun yliopisto). Kriitikkona hänen erikoisalojaan ovat toisaalta tiede- ja tietokirjallisuus, toisaalta lasten ja nuorten kirjallisuus, erityisesti fantasia. Leppälahden pro gradu- ja lisensiaattityöt keskittyivät roolipelaamiseen,[2] ja hän kuuluu Suomen pelitutkimuksen seuran hallitukseen. Sen lisäksi Leppälahti on luottamustehtävissä myös Turun Uusikirkko-kerhossa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 2015−2020, sekä Turun seudun kalevalaisissa ja Karjalaisten Pitäjäyhdistysten liitossa. Uusikirkko-seura myönsi Leppälahdelle vuonna 2018 kultaisen ansiomerkin hänen toimistaan perinneaineiston siirrosta Tampereen yliopiston kansanperinnearkistoon.[3]
Sisällys
1Julkaisuja
2Toimitetut teokset
3Lähteet
4Aiheesta muualla
Julkaisuja
Kalevalan kirjallista nykykäyttöä. Väitöskirja. Turun yliopisto 2022.
Tuttu ja tuntematon Japani. Historiaa ja nykyaikaa. BoD 2022.
Enteitä ja uskomuksia. Kansanperinnettä huviksi ja hyödyksi nykyihmiselle. Oppian 2022.
Kirjallinen nimipäiväkalenteri. Helmivyö 2020.
Perinnejoulu. Käsikirja kaikille. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019.
Kaiken maailman kauhua. Apatura 2018.
Kasvit entisajan elämässä. Apatura 2015.
Karjala sydämessä: Ulla Mannonen Kannakselta. Apatura 2014.
Vahvaa väkeä: Kotimaisia uskomus- ja fantasiolentoja. Finn Lectura 2012.
Roolipelaaminen - Eläytymistä ja fantasiaharrastusverkostoja. Nuorisotutkimusverkosto 2009.
Toimitetut teokset
Merkintöjä sotavuosilta.Uuteenkirkkoon ja Kanneljärveen liittyviä kirjeitä ja kirjoituksia vuosilta 1939-1945. Turun Uusirkko-kerho ry, 2017.
Viisas matkassa, vara laukussa: Näkökulmia kansanperinteen tutkimukseen. Toim. Tuomas Hovi, Kirsi Hänninen, Merja Leppälahti & Maria Vasenkari. Turun yliopisto 2013.
Vampyyrit kansanperinteestä populaarikulttuuriin. Toim. Tuomas Hovi ja Merja Leppälahti. Turun yliopisto 2011.